Ville Availa

Kaikki haluavat kilpailuetua ja erityisesti vihreä siirtymän mahdollisuuksista. Kilpailuetu on kuitenkin jotain aivan poikkeuksellista, sellaista jota on vaikea hankkia, kopioida tai oppia. Vaaditaan siis systemaattista työtä, mutta myös erilaisten näkökulmien yhdistämistä. Tunnemmeko todella asiakkaamme, onko meillä kattavasti hyödynnettävää dataa toiminnastamme, kuinka vastuullisia ja kestäviä toimintamallimme ovat ja miten johdamme kilpailukykyä?

Mitä on tulevaisuuskestävyys: Onko se kykyä olla olemassa tulevaisuudessa, onko se pysyttelemistä relevanttina markkinoiden muutoksessa vai onko se kykyä kestää maailman mullistuksia vuosi toisensa jälkeen? Ehkäpä se on kaikkia näitä ja lisäksi myös jotain sellaista mitä tiedämme vasta tulevaisuudessa.

Nyt pystymme kuitenkin päättelemään, että ilman vastuullista ja kestävää liiketoimintamallia on vaikeaa pysyä markkinoilla tulevaisuudessa. Tämä taas edellyttää tehokasta tiedon käsittelyä sekä resurssitehokkuutta, mikä taas perustuu teknologian hyödyntämiseen. Näiden kahden liitosta siis puhutaan, kun ryhdytään pohtimaan tulevaisuuskestävyyden periaatteita. Tulevaisuuskestävältä organisaatiolta vaaditaan toki myös muita taitoja, jotta nämä kyvyt saadaan käyttöön ja selvitään kohti tulevaisuutta.

Yritykset tunnistavat tulevaisuuden muutoksien tärkeyden, tietoa ei kuitenkaan pystytä eikä käytetä johtamiseen tai liiketoimintamallien muutokseen. Mitä toiminnassa pitäisi huomioida ja miten liiketoimintamallia kannattaisi lähteä muuttamaan, jotta toimintaympäristön muutokseen voisi paremmin varautua? Millainen on aidosti tulevaisuuskestävä yritys?

Kestävän ja vastuullisen tulevaisuuden kasvun yksi tärkeä ohjenuora on niukkuus: tarjotaan melkein liian vähän tuotteita, palveluja ja resursseja. Maailma ja markkinat ovat matkalla kohti asiakaskohtaisempia tuotteita ja palvelukokonaisuuksia. Asiakkaille personoidusti, nopeasti ja tarkasti tarjottuja palveluja on totuttu pitämään kalliina ja hankalasti toteutettavina. Moni uskoo niiden ehkä katoavan kokonaan. Nyt nämä valkoisten hansikkaiden -palvelut ovat tulossa kehittyneen teknologian ansiosta uudestaan, kestävästi ja vastuullisesti toteutettuina ja tällä kertaa myös massojen saataville.

Suomalaisen saunakulttuurin ikiaikaiset perinteet riisuvat hierarkiat ja eriarvoisuudet pois saunan lauteilla. Huolet ja murheet jäävät pihalle ja tunnelman valtaa innostunut keskustelu vieraidenkin ihmisten kanssa sekä tietysti saunomisen meditatiivinen rauha. Miksi työelämässä, tai elämässämme yleensäkin, emme pysty irrottautumaan samaan mielentilaan ja tunnelmaan – tai oikeastaan millä keinoin voisimme siihen saunan ulkopuolellakin päästä.

Sauna on Villelle kahden saunaseuran jäsenenä intohimoista puuhaa, mutta puheenvuoro ammentaa ennenkaikkea omasta pitkästä johtamiskokemuksesta ja organisaation innostuksen rakentamisesta saunomisen inspiroimana.

Strategia saattaa monesta tuntua samalta kuin vuoden turhakkeeksikin valittu terassilämmitin – se on jossain ulkona ja vie paljon energiaa. Usein strategian toteutus epäonnistuukin, sillä olemme jo oppineet organisaatioina asettamaan yleviä tavoitteita, joihin kukaan ei varsinaisesti edes usko. Uudet kestävät ja vastuulliset tavoitteet vaativat meiltä vielä hieman enemmän, joten vaatimukset uuvuttavat jo valmiiksi.

Voidaanko kampaviinerien keskellä syntyneet visiot todella pystyä viemään hallituksen kammioista osaksi ihmisten päivittäistä työtä? Miten ihmiset voisivat itse kokea, että he ovat mukana toteutuksessa ja työskentelevät merkityksellisten päämäärien eteen? Näihin vastauksiin haetaan varsin konkreettisia vastauksia puheenvuorossa, joka tulee varsin lähelle jokaisen organisaation arkea.

Kaikki ovat nykyään vaan kokouksissa ja aikaa töiden tekemiseen ei oikeastaan ole. Kerrallaan tehdään niin montaa asiaa ettei lopulta saavuteta oikeastaan juuri mitään. Tämä kuulostaa useimmissa organisaatioissa valitettavan tutulta ja vie meiltä sekä energia että motivaation.

Miten osaisimme kuitenkin varmistaa, että kiireiset asiat eivät aina jyräisi tärkeiden ohi? Entä miten meillä olisi malttia ihmisten kanssa heidän tavoitteidensa ja tekemisen suunnan ohjaamisessa, jotta kaikilla olisi helpompi ja tehokkaampi toimia. Ihmisten kanssa hidas on kuitenkin lopulta nopeaa ja nopea hidasta. Oikealla ajankäytöllä ja sen ohjaamisella vaikutetaan jaksamiseen sekä ihmisten pysyvyyteen. Lopulta tämä teema tiivistyy hyvään ja systemaattiseen johtamiseen.