-Meidän vastuumme on lopettaa maapallon tuhoaminen, löytöretkeilijä, ilmastonmuutoksen vaikutukset lähempää kuin monet muut todistanut löytöretkeilijä Pata Degerman toteaa. Tutkimusretkikunnat niin pohjoisella jäämerellä kuin syvällä viidakoissa ja sademetsissä ovat näyttäneet, millä vauhdilla maisemat muuttuvat, jäät sulavat, lajit harvenevat ja meret nousevat. On aika tehdä muutos yhdessä. On osallistettava ihmisiä ja herätettävä keskustelua. Kokoamme tähän artikkeliin Patan retkikunnilta 12 tarinaa ilmastonmuutoksesta – kuva ja tarina kerrallaan. Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä!
Jääkarhusta on tulossa vegetaristi
”Muutama vuosi sitten Grönlannissa seisoin puolitoista tuntia vain neljä metriä jääkarhun edessä. Kuulin sen hengityksen. Se haisi pahalta. Se oli takuulla hetki, jota en unohda koskaan. Tiesitkö, että jääkarhu ei juo vettä? Arktisella alueella käytännössä kaikki juomiskelpoinen makea vesi on jäätynyttä, joten jääkarhut saavat suurimman osa tarvitsemansa nesteen ruoastaan.
Viimeisimmät selvitykset kertovat, että jos ilmaston lämpenemisen aiheuttama merijään sulaminen ei hellitä, jääkarhujen ravinnonsaanti vaikeutuu merkittävästi. Jääkarhujen tärkeimmät saaliseläimet, hylkeet köllöttelevät jäälautoilla, joilta jääkarhut kykenevät niitä saalistamaan. Samalla kun jäät ja jäälautat katoavat, katoavat myös jääkarhut.
Jääkarhuja elää nykyisin 19 osapopulaatiota. Vain pohjoisimpana elävät jääkarhut voivat selvitä lähitulevaisuudessa jäätiköiden katoamisesta. Lopulta, vuosisadan loppuun mennessä, uhkaa pohjoisimpana eläviä jääkarhujakin perikato. (Yle Uutiset 21.7.2020: Tutkimus vahvistaa: jääkarhut ovat vaarassa kadota miltei kokonaan vuosisadan loppuun mennessä)”
Tiesitkö tätä?- Minuutissa kaadetaan 23 jalkapallokentän kokoista viidakko-alueita
- Keskimäärin 116 lajia häviää joka päivä
- Uusi laji kehittyy 8000 vuodessa
Home sweet home Antarctica
”Pakkasta oli – 35°C, ja tuuli kävi kuin venäläisissä elokuvissa. Kun mitattiin 42m/s kävi ihan oikeasti mielessä, että lähteekö koko teltta lentoon. Telttakankaan pauke humisi korvissa eikä voitu keskustella kuin huutamalla. Ei se mitään jos on kovaa keliä pari päivää, mutta tämä oli jo jatkunut kahdeksan vuorokautta. Niinkin kylmissä keleissä kaikki piti tehdä sisätiloissa; ruoan laitto, peseytyminen ja myös vessassa käynti. Ei vaan uskallettu mennä ulkopuolelle hoitamaan niitä asioita, koska jotainhan olisi voinut jäätyä. Vaikka Etelämantereella oli viime reissulla vähän kovempi keli, teltta oli silti meidän kotimme. Haastan jokaisen miettimään, voisiko kodin lämpötilaa madaltaa yhdellä asteella? Jo sillä pienellä teolla, joka ei vaikuta arkeemme, säästetään rahaa ja luontoa.”
Tässä vähän faktaa tukemaan pohdintaa kodin lämpötilan madaltamisesta asteella: Älä lämmitä asuntoasi turhaan, sillä lämmitykseen kuluu paljon energiaa; keskimäärin puolet kotitalouksissa käytettävästä energiasta. Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella pienentää lämmityslaskua 5 prosentilla. Yksittäisen lampun tai laitteen energiankulutus voi tuntua vähäiseltä, mutta kun niitä on kotona paljon, yhteensä ne kuluttavat melkoisesti sähköä ja rahaa – ja kuormittavat ilmastoa. Valaistuksen ja viihteen osuus kolmihenkisen kerrostalossa asuvan perheen sähkönkulutuksesta on 40 prosenttia.Pääkallonmetsästäjät
”Olimme vastikään saapuneet Borneon viidakkoon pitkähäntäveneillä. Asetuimme kylään keskelle sademetsää paikallisten alkuasukkaiden vieraiksi. Dayak-soturi katsoi vyötärölläni roikkuvaa viidakkoveistä myhäillen ja nyökkäsi hitaasti. Tämä oli jo kolmas Dayak-soturi , joka katsoi samalla tavalla merkitsevän pitkään veistä, jonka olin hankkinut ennen viidakkoon lähtöämme.
Kysyin häneltä miksi viidakkoveitseni häntä kiinnostaa. Sehän oli ihan tavallinen veitsi, jonka olin ostanut paikalliselta rautakauppiaalta. Soturi kysyi miksi minulla on “Golo”? Samalla hän veti esille omansa ja kertoi, että kun lähdetään viidakkoon käytetään “Parangia”. Kysyin häneltä mitä minun viidakkoveitsessäni on vikana? Hän vastasi, ettei siinä ole mitään vikaa jos on lähdössä taisteluun katkaisemaan vihollisen päitä. Silloin käytetään ”Goloa”. Soturi siis ajatteli että me olimme tulleet viidakkoon keräämään kalloja. Selvittiin tilanteesta ihan nauramalla, mutta samalla saatiin tietää että tämä kaveri oli syönyt 8 vihollista ja ihmisen kämmen kuulemma maistuu banaanille.
Vaihdoin seuraavana päivänä varmuuden vuoksi Golo-veitseni Parangiin. ”
Tiesitkö? Kaakkois-Aasiassa päiväntasaajalla sijaitsevan Borneon saaren sademetsissä elää arviolta kuusi prosenttia kaikista maapallon lajeista. Jäljellä olevat trooppiset metsät ja niissä asuvat lajit ovat kuitenkin suuressa ahdingossa. Monet Borneon lajeista on kotoperäisiä, eikä niitä esiinny missään muualla maailmassa. Borneon saari on koti myös yli 18 miljoonalle ihmiselle, joista valtaosa asuu rannikolla ja suurissa kaupungeissa. Saarella asuu myös useita alkuperäiskansoja, joista käytetään yhteistä ”Dayak”-nimitystä. Alkuperäiskansat ovat riippuvaisia paitsi metsistä myös niiden lomassa kiemurtelevista joista. Ne ovat paikallisille tärkeä makean veden ja ruuan lähde sekä liikenneväylä. Metsäkato on Borneon saaren suurin uhka. Yli puolet Borneon metsistä on jo menetetty, ja kolmannes niistä on tuhottu lyhyessä ajassa, vain viimeisten 30 vuoden aikana. Suurin syy metsäkadolle on ihmisen kestämätön toiminta. Sademetsiä kaadetaan puutavaraksi, selluksi paperiteollisuudelle ja palmuöljyplantaasien tieltä. Mitä voit tehdä? Mieti kulutustottumuksiasi. Suosi käytettyä, kierrätä ja vältä turhan tavaran ostamista. Seuraava Patan tarina retkikunnalta julkaistaan ensi kuussa!