Enni-Kukka TUomala

Empatia on työyhteisön radikaali voimavara – Enni-Kukka Tuomala

Empatia parantaa kommunikaatiota, yhteistyökykyä ja yhteisymmärrystä, jotka ovat kukoistavan, toimivan työkulttuurin perustoja. Tarvitsemme empatiaa enemmän kuin koskaan, ja silti maailmanlaajuinen empatia vaje kasvaa: kykymme tuntea empatiaa, kuunnella, ymmärtää toisten kokemuksia ja mielipiteitä, sekä omaksua erilaisia näkökulmia ei koskaan ole ollut alhaisempi. Empatia vajeen oireet näkyvät mediassa, otsikoissa, ja arkipäivässä.

Kansainvälisesti vaikuttava empatia designer ja taiteilija Enni-Kukka Tuomala on keskittynyt empatian edistämiseen ja tutkimiseen niin yksilön ja yhteisöjen, kuin yhteiskunnan tasolla. Hän haluaa tuoda empatiaa syvemmälle kulttuurin rakenteisiin, konkretisoiden empatiaa ja tehden siitä fyysisempää, visuaalisempaa ja käytännönläheisempää luomalla työkaluja, apuvälineitä ja yhteisiä kokemuksia empatian edistämiseen.

Empatian aliarvioiminen on yleistä työelämässä, vaikka empatian merkityksestä puhutaankin jo enemmän; esim. USA:ssa jo n. 20% yrityksistä tarjoaa empatia koulutusta, jonka määrän on ennustettu kymmenkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Nämä koulutukset keskittyvät kuitenkin lähes aina yksilön vastuuseen olla empaattisempi, tai parempi ihminen, huomioimatta niitä suurempia rakenteita ja järjestelmiä jonka sisällä työskennellään ja jotka luovat raamit työkulttuurille, Enni-Kukka kertoo puhuessaan työstään.

Empatialla on radikaali ja yhteisöllinen voima niin työkulttuurissa kuin laajemmassa yhteiskunnassa

Kun otamme yhteisöissä empatian käyttöön voimavaranamme ja viemme sen toimintaamme, se tuo meidät yhteen, lisää yhteistyötä ja kasvattaa yhteisymmärrystä. Luennoillaan Enni-Kukka vie kuulijan matkalle empatiaan ja herättää pohtimaan, mitä jokainen meistä voi empatian avulla löytää elämäänsä.

Käyttämällä empatiaa apuvälineenä voimme myös tuoda yhteen erilaisia näkökulmia, ajatuksia ja arvoja, luodaksemme yhdenvertaisen työkulttuurin jossa jokaisen taidot ja kokemukset voivat nousta esille. Kyky tuntea empatiaa ei ole muuttumaton. Se vaihtelee elämän, ja jopa päivän aikana riippuen ympäristöstä ja kontekstista, tunnetilasta ja jopa stressin tasosta. Ihmisinä meidät on biologisesti ohjelmoitu tuntemaan empatiaa toisia kohtaan jotka ovat samanlaisia kuin me itse. Ihmisiä jotka näyttävät ja kuulostavat samalta. Mutta meidän on mahdollista ohjelmoida itsemme uudelleen ja laajentaa empatiakykyämme. Koska empatia ole pysyvä tunnetila, voimme tietoisesti harjoitella tuntemaan enemmän empatiaa eri tilanteissa ja erilaisia ihmisiä kohtaan.

Empaattinen työkulttuuri tuottaa parempaa tulosta

Kun puhutaan empaattisemmasta työkulttuurista ei ole ainostaan kyse pehmeistä arvoista ja hyvästä mielestä. Tutkimus todistaa että yritykset joilla on empaattisempi johtoporras, ja empaattisempi työkulttuuri, tuottavat myös parempaa taloudellista tulosta.

Yksi empatian tärkeimmistä rakennuspalikoista on aktiivinen kuunteleminen. Se tarkoittaa sitä, että sen sijaan että mietitään mitä itse halutaan sanoa seuraavaksi, ollaan läsnä ja kuunnellaan tarkkaavaisesti sitä mitä toinen sanoo, sisäistetään se ja annetaan sen vaikuttaa, vaikka oltaisiinkin eri mieltä. Empatian määränpää ei ole yksimielisyys, vaan, että ymmärrettäisiin toistemme mielipiteitä ja kokemuksia, Enni-Kukka muistuttaa.

Entä, mitä Enni-Kukka haluaisit meidän jokaisen pohtivan tänä vuonna?

Voisiko tämä isompi fyysinen välimatka tuoda meidät lähemmäksi toisiamme? Vaikka fyysinen etäisyys on kasvanut, on meillä uusi mahdollisuus tunnistaa näkymättömät välimatkat välillämme. Etäisyys ei ole pelkästään fyysistä, voimme kokea emotionaalista, henkistä, sosiaalista, kulttuurista, taloudellista tai ideologista etäisyyttä. Tunnistamalla sen, voimme alkaa kuroa etäisyyksiä umpeen ja kohdata toisemme inhimillisemmin ja empaattisemmin, nähdä toisemme ja tulla nähdyksi.

Ota yhteyttä!

Tilaa uutiskirje!