Paine- ja kriisitilanteissa johtamisen merkitys korostuu. Silloin keskiöön nousevat luottamus, päätösten tekeminen ja selkeä viestintä. Kuinka johtaa menestyksekkäästi keskellä kriisiä ja välttää yleisimmät virheet? Entä voiko painetilanteista seurata jotakin hyvää? Entinen huumepoliisi, väkivaltarikostutkija ja suojelupoliisin virkamies Sami Sallinen on kokenut uransa haastavimmat hetket johtaessaan peitetoimintatehtävien operatiivista toimintaa. – Jos johtamisen prosessit tökkivät peitetoimintatehtävissä, voivat seuraukset olla äärimmäiset. Kun tällaiset tilanteet laukeavat, ei oman johtamisen virheitä halua heti nähdä, vaan etsii syitä muualta. Se on inhimillistä. Usein vasta pienellä viiveellä pystyy näkemään oman toimintansa erheet, Sallinen kertoo muistellessaan johtamistaan operaatiossa järjestäytyneen rikollisuuden parissa Keski-Euroopassa.
”Luottamus ja johtajan viestinnän tärkeys korostuvat painetilanteessa.”
Niin peitetoimintatehtävissä, kriiseissä, painetilanteissa kuin organisaation normaalissa arjessakin, haastavat tilanteet syntyvät usein huonon viestinnän ja toimimattoman tiedonkulun seurauksena. – Kyseisessä tehtävässä minulla oli mielestäni hyvä tilannekuva, jonka olin viestinyt eteenpäin. Viesti ei kuitenkaan ollut välittynyt joka portaaseen asti, joka taas johti siihen, että toimintamme meinasi paljastua. Tässä korostuu johtajan viestinnän tärkeys painetilanteessa. Jotta väärän tiedon ja huhupuheiden syntyminen organisaatiossa estetään, on johtajan varmistettava, että hänen viestinsä on tavoittanut jokaisen. Toinen tärkeimmistä painetilanteessa johtamisen elementeistä on Sallisen mukaan luottamus, joka rakennetaan kahdella tasolla: käytännön- ja tunnetasolla. – Käytännöntaso on sitä, että kaikki tietävät sinun hoitavan työsi. Jos luottamusta ei ole, työyhteisössä aletaan helposti ohjaamaan sivusta. Vasta kun käytännön luottamus on rakennettu, päästään seuraavalle, eli tunnetasolle. Tunnetasolla luottamuksen ilmapiiri rakennetaan, kun ihmiset uskaltavat kertoa virheistään ja avautua.”Painetilanteessa johtajaa seurataan aivan eri tasolla kuin normaalisti. Silloin haetaan johtajuutta. Tärkeimmät neuvoni painetilanteissa toimiville johtajille ovat: pidä pääkylmänä ja tee päätöksiä.”
Ihmisen kyky käsitellä epämiellyttäviä asioita sekä toimia painetilanteissa on yksilöllistä, kun stressireaktio taas käynnistyy jokaisella samalla tapaa. Stressireaktion käynnistyessä keho-mieli järjestelmä ja autonominen hermosto astuu kehiin, päätöksenteko heikkenee ja tilannetaju katoaa. – Tästä on usein kyse, kun kriittisellä hetkellä tehdään huonoja päätöksiä. Yksittäiset ihmiset tekevät oikeat tai väärät ratkaisut aina omien stressinhallintakykyjensä pohjalta. Peitetoimintatehtävissä huomasi, miten kumuloituneessa stressitilassa pienimmätkin asiat voivat laukaista sen, ettei kovanluokan ammattilainenkaan enää hallitse tilannetta.”Esimiehen tehtävä painetilanteessa on johtaa ja mahdollistaa se, että ihmiset pystyvät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin.”
Sallisen mukaan äärimmäisen tuskan, paineen tai huonon olon edessä on luonnollista etsiä syyllistä ulkopuolelta. Tärkeää on kuitenkin oivaltaa, että vastuu omasta stressinhallinnasta sekä hyvän tai pahan olon tuntemusten hallinnasta, on jokaisella itsellään. Johtaja voi tarjota tähän puitteet, koulutusta ja tukensa, mutta viimekädessä kyse on yksilön kyvystä. Esimiehen tehtävä painetilanteessa on johtaa ja mahdollistaa se, että ihmiset pystyvät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. -Kun paniikki iskee kaikki katsovat ylöspäin. Painetilanteessa johtajaa seurataan aivan eri tasolla kuin normaalisti. Silloin haetaan johtajuutta. Tärkeimmät neuvoni painetilanteissa toimiville johtajille ovat: pidä pääkylmänä ja tee päätöksiä. Päätöksiä ja selkeitä ratkaisuja odotetaan nimittäin sitä enemmän, mitä paineistetumpi tilanne on. Tällöin huonokin päätös voi olla parempi kuin ei päätöstä ollenkaan.”Kriisit yhdistävät ihmisiä. Jatkossa on helpompi ajatella, että siitäkin selvittiin yhdessä, joten selviämme tästäkin.”
Painetilanteista voi seurata myös hyviä asioita. Kriisi- ja painetilanteet yhdistävät ihmisiä. Tiimiytymisen näkökulmasta yhdistäviä tekijöitä ovat pelko, kovat kokemukset ja niiden jakaminen. – Kriiseistä yhdessä selvinneet jakavat yhteisen kokemuksen, johon he voivat tulevaisuudessa verrata nykyhetkeä. Jatkossa on helpompi ajatella, että siitäkin selvittiin, joten selviämme tästäkin. Tämän takia jokaisesta paineistetusta tilanteesta löytyy kultaista pilvenreunaa, jos sitä vain pystyy hyödyntämään. Kaikki eivät siihen pysty, mutta ne ketkä pystyvät, ovat taatusti voittajajoukkueita.Entinen huumepoliisi, väkivaltarikostutkija ja suojelupoliisin virkamies Sami Sallinen puhuu yleisöille itsensä haastamisesta, luottamuksen rakentamisesta, neuvottelutaidoista vaativissa tilanteissa sekä painetilanteissa johtamisesta. Poliisin operatiivisten tilanteiden ja liike-elämässä menestymisen kannalta ratkaisevat elementit ovat täsmälleen samoja. Keynote-puheidensa lisäksi Sami myös valmentaa organisaatioita haastavissa tilanteissa toimimisesta.