Koronavirus sysäsi yritysmaailman informaation ja tuotannon aikakaudesta virtaviivaistamisen ja kokemuksellisuuden aikakauteen ja tämä on milleniaalien ja Z-sukupolven kannalta erinomainen asia. Koska heidän arvoilleen keskeistä on kokemuksellisuus ja käytännöllisyys, tämä uusi aikakausi mahdollistaa työnteon ensimmäistä kertaa heidän arvopreferenssiensä mukaisesti.

Näillä kahdella sukupolvella on myös aikaisempia sukupolvia vahvemmassa asemassa kasvumieliala ja jatkuvan oppimisen asenne, jotka ovat omiaan tulevaisuuden työkulttuurissa missä työtä tehdään sieltä mistä sen tekeminen on työntekijän kannalta mielekkäintä ja jossa yksilö vastaa enenevissä määrin omasta kehityksestään.

Muuttumattomuuden ajatustapa tulee nyt ja etenekin jatkossa merkittävästi haittamaan kehitystä, joten asenne ”teemme näin koska olemme aina ennenkin tehneet näin” tulee kuolemaan lähes sukupuuttoon. Työnantajilla ei ole enää jatkossa varaa vaalia muuttumattomuutta suoriutumisen kustannuksella, vaan heidän on pyrittävä poistamaan kaikki esteet maksimaalisen onnistumisen edeltä.

Työn ei tarvitse merkitä meille päälle kaatuvaa stressiä, turhauttavia palavereita ja aikasyöppöjä aamu- ja iltaruuhkia. Työ voisi olla meille myös jatkuvaa kasvamista, työntekoa sieltä missä se on mielekkäintä ja työtapojen virtaviivaistamista niin, että meille jäisi enemmän vapaa-aikaa itsemme toteuttamiselle.

Me olemme luoneet aikaisemmankin, meitä rikkovan työkulttuurin, joten me voimme luoda myös sellaisen, joka rikkomisen sijaan keskittyisi rakentamaan ja kasvattamaan

Kiitos koronan, meille tarjotaan nyt mahdollisuus hypätä tämän muutoksen kelkkaan – kysymys on enää vain siitä, uskallammeko.