Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää. Myös töissä ja nimenomaan töissä. Hyvässä työelämässä synnytämme toisillemme hyvää ja itsellemme hyvää luomalla yhteistä tulevaisuutta. Vastavoimina ovat lyhytnäköisyys, ahneus ja tietysti itsekkyys, myös laiskuus, ihmisen vaistomainen taipumus päästää itsensä vähemmällä kuin toisen. Sanalla sanoen vastaan puskee vääristynyt työn ajattelu, olemuksemme alemmat, pimeämmät voimat, litistetty elämä ja uomakipityksen näennäistehokas mekaniikka, joka unohtaa, mistä ihmisyysihmeessä on kysymys. Tunneolentona ihminen kyllä intuitiivisesti tajuaa yhteisen hyvän. Vaistomainen systeemiälykkyys meissä virittyy reiluuden ja oikeamielisyyden vaateille.  Innostuu kun asiat sujuvat. Antaa toisille tilaa ja kunniaa, kuten asiaan kuuluu. Kuitenkaan teho-osaston omistautuneinkaan hoitajalääkäri ei voi loputtomasti repiä itseään, jos järjestelmä sakkaa ja keinottelijat keräävät rahat. Emme voi onnistua kuin ainoastaan toistemme kanssa. Tämä edellyttää rakenteita, jotka on mietitty läpi eli toimivat kokonaisuuden tasolla. Systeemiälykäs työelämä edellyttää realismin rakkautta ja rakkautta itse elämään. Tämä on johtamisen, politiikan haaste, mutta tavallisen työntekijän kannalta jossain menee raja. Työelämän kehittäminen on yhteisen toiminnan tehostamista, mutta uudistumisen pitää ulottua koettuna todellisuutena jokaiseen asti. Me olemme toistemme ympäristö, sanoo pysyvästi perustava naisleijonaperiaate. Toisen hyvä on yhtä hyvää hyvää kuin on oma hyvä, sillä paras meissä yhdessä synnyttää jokaiselle enemmän. Sen sanoo ja tietää sydämemme: se puoli meissä, jossa valo elää.

Artikkelin on kirjoittanut filosofi Esa Saarinen. Esan luennoissa elää rajoja ylittävä ja ihmisiä yhdistävä filosofia, kiteytyen kahteen peruslauseeseen: Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää ja Meissä on enemmän hyvää kuin mitä päälle näkyy. Artikkeli on osa ”Uusi työelämä 2023” -julkaisua. Lataa koko julkaisu itsellesi tästä!