Suomessa lakaisemme vaikeat asiat maton alle

Suomessa lakaisemme vaikeat asiat maton alle

Tapasimme nuoren ja dynaamisen Katja Toropaisen meidän toimistolla. Toropainen on Aalto-yliopiston kasvatteja ja oli ensimmäistä kertaa Slushissa vapaaehtoisena auttamassa vuonna 2013. Vuonna 2017 ja 2018 Katja oli vastuussa Slushin pääteemoista ja sisällöistä, puhujien kutsumisesta tapahtumaan ja monesta muusta. Tänä aikana Piilaakso tuli Katjalle tutuksi sekä Pohjoismaiden ja Euroopan teknologia-ala ja start-up kenttä.

Diversity and Inclusion (monimuotoisuus ja mukaanottaminen) nostivat tärkeinä aiheina päätään viime vuonna erityisesti teknologia-alalla. Aiheesta puhuttiin maailmanlaajuisesti ja yhä enemmän tutkimuksia ja tilastoja saatiin pöydälle. Euroopassakin huomattiin yhä vahvemmin, kuinka paljon teknologia-alalla on haasteita monimuotoisuuden suhteen. ”Viime vuonna tutkimukset osoittivat, että 93% Euroopan pääomasijoitusrahastosta menee perustajatiimeille, joissa on pelkästään miehiä mukana. Vaikka esimerkiksi koodaus on alunperin ollut naisten suosima ammatti on se kääntynyt päälaelleen ja teknologian tuotteita kehittää tällä hetkellä enimmäkseen valkoiset miehet. Kun kehityksestä vastaa yksipuolinen joukko, rakennetaan huonompia tuotteita pienemmän porukan tarpeisiin. Olemme rakentaneet ja meillä on jo käytössä tuotteita, jotka syrjivät ihmisryhmiä, aiheuttavat suurempia vaaroja tietyille ihmisryhmille, ovat vieneet yksityisyytemme ja rapauttavat demokratiaa. Mitä enemmän nojaamme teknologisiin ratkaisuihin kuten tekoälyyn, sitä tärkeämmäksi tulee että se toimii hyvin ja kaikille ihmisille”, kertoo Katja. “Tarvitsemme teknologia-alalle lisää kriittistä keskustelua eettisyydestä ja vahvemmin yhteiskunnallisesta kontekstista.”

Katja oli jo pidempään odottanut, että keskustelu monimuotoisuuden tärkeydestä niin tuotekehityksen, työkulttuurin kuin yrityksen menestyksenkin kannalta alkaisi kunnolla myös Suomessa. Huhtikuussa 2019 Katja twiittasi syrjivästä työpaikkailmoituksesta. Aiheesta heräsi mediakohu ja Katja huomasi, että suomalaisessa kulttuurissa meillä on tapana lakaista vaikeat asiat maton alle. Monessa muussa maassa kyseisistä aiheista on puhuttu jo pitkään ja Katja koki, että myös Suomen on korkea aika herätä tähän aikakauteen. Vaikka Suomi on ollut tasa-arvon edelläkävijä ja yksi ensimmäisistä maista, jossa naisille on annettu äänioikeus ei se kuitenkaan tarkoita, että tasa-arvon kehitys on pysynyt mukana. EU-tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan rasistisimpia maita ja OECD-maiden kärkimaita siinä, kuinka sukupuolittuneita meidän ammatit ovat. ”Saamme olla ylpeitä siitä, että ollaan oltu tasa-arvon edelläkävijä, mutta missä me tänä päivänä oikein mennään? Meidän tulisi tehdä jatkuvasti asioita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen”, toteaa Katja. “Se että ollaan oltu edelläkävijöitä antamassa naisille äänioikeutta ei huomioi suurinta osaa yhdenvertaisuusasioista.”

Katja päätti että nyt on vihdoin pakko tehdä jotain. Hän loi Inklusiiv-verkkosivun, joka on kaikille avoin tietopankki monimuotoisuudesta ja mukaanottamisesta työelämässä. Jo ensimmäisen kahden viikon aikana Katja sai paljon tukea ja mukaan tukijoukkoihin teknologiakentän vaikuttajia Ilkka Paanasesta Linda Liukkaaseen. Julkaisun positiivinen vastaanotto ja yhteydenottojen määrä niin yksityishenkilöiltä kuin yrityksiltäkin ylitti kaikki odotukset. Tämä vahvisti Katjan uskoa siihen, että projektia kannattaa jatkaa.

Monimuotoisuus ja mukaanottaminen ovat liiketoimintakriittisiä asioita yrityksille. Monimuotoisuus tarkoittaa yksinkertaisesti sanottuna erilaisuuksista, oli kyse sitten demografioista kuten ikä, sukupuoli tai kansallisuus, tai kokemuksellisista tai kognitiivisista erilaisuuksista. Mukaanottaminen taas  tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tiimin jäsen tuntee kuuluvansa joukkoon, että häntä kuunnellaan ja psykologisen turvallisuuden tunnetta. Muun muassa Google selvitti kahden vuoden ajan mikä on yhteistä heidän parhaiten suoriutuvissa tiimeissä. He huomasivat, että yksi tärkeimmistä asioista on psykologinen turvallisuuden tunne. Näihin alueisiin täytyy panostaa, jos halutaan houkutella paras osaaminen ja rakentaa kansainvälisessä ympäristössä menestyvä yritys. Monimuotoisuus ja mukaanottaminen tulee huomioida kaikkialla tuotekehityksestä työkulttuuriin, brändiin ja viestintään sekä rekrytointiin. Vähemmistöille luotaantyöntävä yritysviestintä ja kulttuuri voivat olla yrityksen suurimpia kompastuskiviä.

Miksi puhujaksi?

Kun kysymme Katjalta miksi hän haluaa puhujaksi hän kertoo, että hän haluaa vaikuttaa merkityksellisissä asioissa. ”Olen valmis laittamaan itseni likoon tärkeiden asioiden puolesta. Olen introvertti ja aikaisemmin puhuminen jännitti kovasti, mutta olen päättänyt ottaa uudet haasteet vastaan ja haluan kehittyä. Olenkin päässyt jo ylittämään itseni monta kertaa ja päässyt nauttimaan esiintymisestä. Yllä mainitut aiheet ovat sydäntäni lähellä ja tärkeitä ja tiedän, että puhuminen on hyvä keino vaikuttaa. Slush on mahdollistanut minulle paljon. Siellä annetaan vastuuta ja ihmiset pääsevät nuorena kasvamaan. Jos meillä olisi enemmän paikkoja, jossa nuorena pääsisi tekemään, ihmiset pystyisivät kehittymään nopeammin. Slush on ollut minulle henkilökohtaisesti kehityksen pikajuna.”

Katja kertoo myös, että hän on klassinen gradua vaille oleva maisteri, joka on tänä vuonna keskittynyt myös gradun kirjoittamiseen julkisen, avoimen lohkoketjuteknologian parissa. ”Miten on mahdollista, että teknologian kehitys on näin pitkällä, mutta maailmanlaajuisesti miljardeilla ihmisillä on hyvin rajattu pääsy pankkitiliin tai muihin olennaisiin pankki- ja rahoitusalan toimintoihin. Lohkoketjuissa ja kryptovaluutoissa on paljon ilmaa ja huuhaataa, mutta myös teknologioita, joilla on paljon potentiaalia vaikuttaa merkittävästi tulevaisuudessa. Koska Suomessa taloudellinen systeemi toimii niin hyvin emme aina ole oikein kartalla mitä maailmalla muualla tapahtuu ja siitä, että nykyinen rahoitussysteemi ei kaikkialla toimi yhtä hyvin. Tosiasia on se, että näitä teknologioita kehitetään, olimme niistä kiinnostuneita tai emme. Siksi on hyvä pysyä perillä missä mennään eikä ummistaa silmiään.”

Katjan kirjasuositus:
Lue lisää Katjasta täältä!

Tilaa uutiskirje!