Henri Tuomilehto

Työelämä räjähti käsiin – Palautuminen ja yöuni kärsivät – Henri Tuomilehto

Digitalisaatio puskee voimalla päälle, mikä muuttaa ratkaisevasti työtapoja: ihmiset ovat yhteydessä toistensa kanssa tai asioivat yhteiskunnassa. Tietovallankumouksessa ihminen ei ole sidottu aikaan, paikkaan, tilaan. Työn kuva ja luonne ovat muuttuneet nopeasti, jopa räjähdysmäisesti. Työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta, soveltamista ja ennakointia. Epäsäännöllinen työaika on uusi globaali normi.

Hienoja asioita. Kolikolla on toinen puoli, teknologia on kehittynyt nopeasti, mutta ihminen ei. Fysiologisesti emme ole muuttuneet teknologian vauhdissa. Evoluution näkökulmasta olemme edelleen lähempänä luolamiestä kuin robottia. Aivot raksuttavat jatkuvasti kuumana, vaikka luova ja yhä nopeatempoisempi työelämä vaatisi paremmin levänneitä aivoja.

Uni on fysiologiaa ja ihmisen tärkein energianlähde, piste.

Olen työskennellyt unen parissa 20 vuoden ajan ja elänyt murroksen, jona aikana nukkumisen merkitys on vaihtunut vitsin aiheesta arvostukseen. Vai onko? Tiedostammeko oikeasti mitä nukkuminen tarkoittaa meille? Uni on fysiologiaa ja ihmisen tärkein energianlähde, piste. Palautumisesta yli 90 % tapahtuu nukkuessamme. Uni on ihmisen jaksamisen ydin.

Vanhat normit ulos ja uudet tilalle. Uusi työaikalaki mahdollistaa joustotyöajan. Keskellä päivää lenkkipoluille tai pitkille lounaille. Illalla lapset nukkumaan ja työpäivän voi päättää sähköpostit purkamalla. Korona vielä vauhditti uutta normia. Etätyö räjähti käsiin ja paluuta entiseen ei ole. Viisaat neuvovat hylkäämään kiinteät työajat, jokainen on oman aikatauluineen oman elämänsä herra. Kuulostaa hyvälle vai kuulostaako sittenkään?

Haasteeksi työelämässä on muodostunut huono jaksaminen

Jo viimeisen kymmenen vuoden aikana haasteeksi suomalaisessa työelämässä on muodostunut huono jaksaminen, jopa puolet työntekijöistä kokee olevansa väsyneitä pääsääntöisesti arkipäivisin. Kun vielä yli 300.000 kansalaista syö säännöllisesti unilääkkeitä, puhutaan vakavista asioista. Nyt meille tarjoutui yllättäen muutoksen myötä nopeutuen potentiaalinen mahdollisuus vaikuttaa omaan hyvinvointiimme.

Vielä nyt on turha kenenkään paukutella henkseleitä, kertomalla syvää luotaavia ”totuuksia” lisääntyneen etätyön tai epäsäännöllisen työajan vaikutuksista terveyteemme, hyvinvointiimme tai edes työtehoomme. Sen aika tulee muutaman vuoden kuluessa, jolloin pystymme luotettavasti arvioimaan muutoksen seuraamuksia.

Iltatyöskentely riskeeraa unen

Se minkä näemme nyt trendinä työn suhteen, on ihmiselle luontainen taipumus viivästyneeseen vuorokausirytmiin. Suomeksi sanottuna työnteko on siirtynyt entistä enemmän iltaan.

Olen huolestunut ilmiöstä. Vaikka kuluneesta vuodesta on turha vetää vielä tiukkoja johtopäätöksiä, tiedämme kiistattomasti usean vuosikymmenen tutkimusnäyttöön perustuen, että vuorotyöhön, ilta- ja etenkin yötyön liittyvät kiistattomasti kaikki mahdolliset terveysriskit. Työskentelemällä iltaisin aletaan lähestyä hyvinvointia monella tavalla haittaavaa vuorotyötä. Nyt meistä valtaosa on vapaaehtoisesti valinnut iltatyöskentelyn ymmärtämättä oikeasti, mitä se meille tarkoittaa.

Niin kauan, kun olemme ihmisiä, meihin pätee samat fysiologiset mekanismit. Jos aivoja aktivoidaan illalla, käy helposti niin, että fyysisesti väsynyt ihminen nukahtaa, mutta aivotoiminta jatkuu. Eli ihminen nukkuu, mutta aivot ei. Jos aivot käyvät alkuyöstä kierroksilla, kahdeksan tunnin yöunesta voi olla palauttavaa unta puolet.

Jos unta ei ole tarpeeksi, ihmisen on vaikea menestyä

Kun ihmisiltä kysytään, miten palautua kuormittavasta työelämästä, vastauksena minitauot, kuntosali, lenkkeily, marjanpoiminta tai vaikka metsästys. Loistavia vastauksia. Usein merkittävin unohtuu.

Vaikka unesta on puhuttu viimeisen parin vuoden aikana arvolla, joka sille kuuluu, olemme selkeästi vasta raapaisseet pintaa. Helposti unohdamme unen perustehtävät: energian tuottaminen, muistin vahvistaminen, oppimisen ja aineenvaihdunnan säätely. Jos uni ei niitä vahvista, ihmisen on hankala pysyä terveenä, menestyä tai edes pärjätä arjessa.

Uni on käyttämätön voimavara, joka odottaa ottajaansa

Nukkuminen on ominaisuus, jota jokainen meistä voi kehittää ja vahvistaa. Luennoillani havaitsen nopeasti, että ihmiset tiedostavat unen tärkeyden, mutta se tärkein eli itse hyvää nukkumista edistävä toiminta, loistaa poissaolollaan. Meistä, kun vain noin 20-30 % oikeasti tekee säännönmukaisesti jotain oman nukkumisen eteen. Meillä on siis aivan huikea käyttämätön voimavara odottamassa ottajaansa.

Jos ja kun etätöistä ja epäsäännöllisestä työajasta on tullut uusi normi, vaatii tuo ymmärrystä ja tarkkaa työpäivän suunnittelua, jottemme nipistä aikaa sieltä mihin ei pitäisi missään nimessä kajota eli nukkumisesta. Unen arvostus ja edistäminen on yritysten helpoin keino parantaa työkykyä, työntekijöiden empaattisuutta ja rakentavaa yhteistyötä sekä toki meidän kaikkien terveyttä. Ja tuo hyvän unen arvostaminen tulisi olla koko organisaation yhteinen arvo. Vain sillä tavalla turvaamme elinvoiman tässä muuttuvassa yhteiskunnassa.


Unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto on harvoja työkseen unihäiriöpotilaita hoitavia lääkäreitä maailmassa. Jo 20 vuoden ajan hän on tutkinut unta, unen vaikutuksia terveyteen ja ennen kaikkea sitä, kuinka ihminen itse voi parantaa nukkumistaan. Henri työskennellyt Suomessa satojen yritysten kanssa tavoitteena edistää ihmisten työ- ja toimintakykyä paremmalla riskien tunnistamisella ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla.  Huippu-urheilussa hän työskentelee tällä hetkellä muun muassa NHLssa.

 

Ota yhteyttä!

Tilaa uutiskirje!