fbpx

Vastuu rakentaa parempaa – Saimi, Helena Åhman & Katja Toropainen

Mikä yhdistää työpsykologian tohtori Helena Åhmanin, Inklusiiv-hankkeen perustaja Katja Toropaisen ja yrittäjä Saimi Hoyerin puheita? Viesti siitä, että jokaisella meistä on valta ja vastuu vaikuttaa siihen, millaisen ympäristön rakennamme ja miten toimimme – olipa kyseessä keskustelu painetilanteessa, yrityskulttuurin rakentaminen tai ne hetket, jolloin tarvitsemme rohkeutta mennäksemme eteenpäin. Jokaisella meistä on voima vaikuttaa siihen, kuinka katsoo asiaa, mihin kiinnittää huomionsa ja miten ottaa huomioon toiset ihmiset ympärillä.

Keskusteluälykkyys on elämän tärkein taito

Onnistunut keskustelu vaatii turvallisen ympäristön. Turvallisuuden tunne tulee luoda ensin itselle, vasta sen jälkeen tilanteen voi tehdä turvalliseksi toiselle. Suuren suosion saaneen Keskusteluälykkyys painetilanteissa -kirjan kirjoittanut Helena Åhman avaa puheessaan keinoja, joilla jokaisen on mahdollista sekä tarkastella, että kehittää omaa keskusteluälykkyyttään. Keskusteluälykkyyden painoarvo korostuu erityisesti painetilanteissa – hetkissä joissa on samalla läsnä mahdollisuus pahimpiin virheisiin ja suurimpiin mahdollisuuksiin.

Ristiriidoissa on yleensä kyse rikkoutuneesta tunnesiteestä ja menettämisestä. Keskusteluälykkyyden ytimessä taas on inhimillisyys ja ihmisyys. Vaikka keskusteluälyn kehittämisellä on suora yhteys asiakastyytyväisyyteen, johtajuuteen ja projektien onnistumiseen, ei keskusteluälykkyys ole vain liike-elämän käsite – ihminenhän on ihminen aivan missä tahansa, työpsykologian tohtori Helena Åhman muistuttaa puheessaan. Hän käsittelee niissä keskusteluälyä kokemustensa, tutkimustyönsä ja tutkitun tiedon kautta, sekä paljastaa parhaita oppeja panttivankineuvottelijoilta.

Mulle ei koskaan lapsuudessani muodostunut kuvaa siitä, että olisi vain yksi tapa elää elämää tai yksi tapa toimia. Kaikki erilaiset ihmiset ympärilläni tulivat toimeen keskenään ja kaikkia kunnioitettiin – se oli keskusteluälykkyyttä. Työelämään mentäessä huomasin, ettei kaikkea keskusteluälykkyydestä ole vielä opittu, ja siitä alkoi mun syväsukellukseni tähän teemaan. Kuljin maailmalla, tutkin johtoryhmätyöskentelyä ja olin panttivankineuvottelijoiden opissa.

Yksi Helenan neuvoista keskusteluälykkyyden parantamiseksi painetilanteissa onkin ottaa oppia juuri panttivankineuvottelijalta. Panttivankineuvottelut ratkeavat useimmiten rauhanomaisesti, kun ymmärretään motiivi, luodaan tunneside ja halutaan auttaa.  Vaikeissa tilanteissa tarvitaan erityisen paljon keskustelun aukaisemisen välineitä, jotka ovat täysin opittavissa olevia menetelmiä. Johtajuudessa keskusteluälykkyys ja tilannetaju korostuvat. Johtamistyössä ei voi paeta epämielyttäviä tilanteita ja keskusteluja, vaan on opeteltava kohtaamaan ne.

”Jos jokainen pystyisi toimimaan edes pikkaisen paremmin painetilanteissa, olisi sen vaikutus valtava. Sen sijaan, että pakenemme omia ja toisten tunteita, antaa parempi keskustelyälykkyys meidän kohdata ne.”

– Keskustelyälykkyyden kehittäminen on matka, joka jatkuu niin kauan kuin meissä henki pihisee. Ja mikä parasta, kun keskusteluälykkyyttä kehittää, tulee kehittäneeksi samalla taitoja, joita tulevaisuudessa tarvitsemme: sosiaaliset taidot, tunneäly, intuitio ja tilannetaju, Åhman summaa.

 

Tulevaisuuden työelämä on inklusiivista ja psykologisesti turvallista

Edelläkävijäorganisaatiot luovat tietoisesti inklusiivisen työkulttuurin. – Inklusiivinen työkulttuuri tarkoittaa sitä, että jokainen kokee kuuluvansa joukkoon ja uskaltaa olla oma itsensä. Toteutuakseen se vaatii psykologista turvallisuutta, Katja Toropainen, Inklusiiv-hankkeen perustaja ja entinen Slushin pääkuraattori painottaa.

Hän näkee monimuotoisen ja inklusiivisen työympäristön olevan ratkaisu parempaan työelämään ja liiketoimintaan. Toropainen on työssään tutkinut ja seurannut teknologia-alan haasteita. Hän on huomannut inklusiivisen työkulttuurin rakentamisen edellyttävän tietoisia valintoja kaikkialla organisaatiossa rekrytoinnista johtamiseen ja työkulttuurin rakentamiseen, sekä omien tiedostamattomien ennakkoluulojen tarkastelua. Nyt Toropainen luennoi yleisöille näistä teemoista.

-Jokaisella meistä on tiedostamattomia ennakkoluuloja, ja jo niiden huomaaminen on edistyksellistä. On hyvä pysähtyä miettimään, ajattelenko näin vain koska se on opittu stereotypia, herättää Toropainen yleisöä pohtimaan. Jos tiedostamattomia ennakkoluuloja ei ota huomioon jo rekrytointivaiheessa, voi huomaamattaan rekrytoida ihmisiä, jotka ovat samanlaisia – mutta eivät välttämättä parhaita osaajia tai se kaikista paras lisä tiimiin. Kun tavoitteena on rekrytoida parhaat osaajat, on hyvä huomioida, että tuleva työntekijä jakaisi samat arvot, mutta muuten toisi tiimiin lisää taitoja tai perspektiiviä tullessaan.

Vain jos tiimissä on erilaisia ihmisiä, osaamme ottaa huomioon erilaisia asioita ja päädymme hyviin ratkaisuihin. Rakentamalla monimuotoisen tiimin ja luomalla ympäristön, jossa jokainen tulee kuulluksi, nähdyksi ja kokee kohtelun reiluksi, voimme tehdä parempia päätöksiä ja päästä pidemmälle, Toropainen rohkaisee.

 

Elämä on täynnä pieniä ihmeitä – ne täytyy vain huomata

Valintamme ja se mihin kiinnitämme huomiomme, luo ympäristön jossa elämme.
Hulluksihan mua luultiin, kun muutan keskelle metsää ja alan pyörittämään hotellia, aloittaa Saimi puheensa. Vaikuttavan tarinan, josta jokainen kuulija voi ottaa mukaansa pieniä oppeja ja peilata omaan elämäänsä. Saimin tarina kuljettaa mukanaan läpi mallivuosien, Suomeen paluun ja pysähdyttävän sairastumisen sekä Hotelli Punkaharjun avaamisen. Se on henkeäsalpaava tarina pienestä ihmisestä, isosta maailmasta ja elämän yllätyksistä. Se on tarina yrittäjyydestä, valinnoista, rohkeudesta, periksiantamattomuudesta sekä kiitollisuudesta.

– Kun sairastuin ja jouduin pysähtymään,  ystäväni sanoi että pitäisi miettiä mikä mahdollisuus tämä mulle on. Pöytä on puhdas. Voisin mennä minne haluan ja tehdä mitä haluan. En puhunut tälle ystävälle pariin kuukauteen, koska silloin se oli musta törkeästi sanottu. Sitten kuitenkin toteutin unelmia, joihin ei vuosien ainakana ollut aikaa. Kirjoitettiin sienikirja, sain olla lasten kanssa. Pystyin kokoamaan itseni ja sain tutustua uudestaan Saimiin. Se oli mun hetki, hetki joka mulle annettiin. Nyt kiitän siitä, että pysähdyin ja muutin suuntaa, Saimi kertoo johdattaen yleisön pohtimaan kiitollisuutta ja valintojen voimaa.

Jokainen valinta ja hyppy tuntemattomaan vaatii tekijältään äärimmäisen määrän rohkeutta. Sitä ennen elämän risteyskohdissa on kuitenkin hyvä muistaa pysähtyä miettimään: missä olen nyt ja mihin pitäisi mennä. Puheessaan Saimi muistuttaa, ettei kukaan meistä ole valmis: asiat muuttuvat ja on hyvä osata kysyä neuvoa sekä pyytää apua. Vain yhdessä tekemällä voi oivaltaa, oppia, ymmärtää ja päästä eteenpäin. Kaikki isot asiat saadaan aikaan yhdessä.

”Uskon, että kultaa on siellä minne me katsomme. Näemme vain ne asiat, joihin kiinnitämme huomiomme.”

-Ja yleensä aina elämässä, kun on se hetki että olet avoin, tulee joku jostain ja asiat alkavat tapahtua. Niin mullekkin on käynyt, enkä tänäkään päivänä ole jättämässä unelmaani. Intohimon perässä voi tehdä vaikka mitä. Ja jos joskus oikein ahdistaa, päättäkää nähdä se pieni ihme ympärillänne ja antakaa sille aikaa, muistuttaa Saimi.

 


Artikkeli on kirjoitettu 02.03. Scandicin tilaisuudessa kuultujen Evento Awards- finalistien puheiden pohjalta. Vaikuttava puhe jakaa tietoa, tarjoaa uusia näkökulmia, hämmästyttää, ravistelee ja liikuttaa. Parhaimmillaan se herättää kuulijassa tunteen, antaa peilauspintaa omaan elämään ja sytyttää kipinän uuteen.