Jarno Limnéll

Turvallisuuteen, teknologiaan ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn liittyvät aiheet ovat ajassamme ajankohtaisia. Kuinka varaudumme tuleviin kriiseihin? Voisiko kyberpandemia olla seuraava ”harmaa sarvikuono” ?  Turvallisuusasiantuntija Jarno Limnell muistuttaa, että meidän on aktiivisesti luotava sitä todellisuutta, mikä vallitsee ”Koronan jälkeen” – emme saa vain ajelehtia siihen. Kriisit eivät pääty Koronaan vaan jo nyt on mietittävä ja varauduttava seuraavaan Harmaaseen sarvikuonoon. Samalla on hyvä muistaa, että maailma yleensä muuttuu tavalla, jota emme loogisella järjellä etukäteen ajattelemaan.  Useammat aiemmat trendit, kuten teknologian kehitys ja digitalisaatio kiihtyvät. Jokaisesta kriisistä on tärkeä oppia ja kehittää varautumista, jotta tulevaisuudessa olemme aiempaa kriisinsietokykyisempiä niin yksilön, yrityksen, kuin yhteiskunnan tasolla. Modernissa turvallisuudessa yksilön toimien merkitys korostuu ja keskeiseksi nousee resilienssin vahvistaminen.

Jarno Limnéll on työskennellyt turvallisuusasioiden parissa 25 vuotta julkishallinnossa, yrityselämässä ja akateemisessa maailmassa. Juuri nyt turvallisuusasiat sekä ymmärrys teknologian vaikutuksista ovat erittäin tärkeitä niin yrityksissä kuin yksilötasolla ja niistä on puhuttava ymmärrettävästi.

Jarno Limnell on Suomen tunnetuimpia turvallisuusasiantuntijoita, Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen ja kysytty puhuja myös kansainvälisesti. Hän on ollut puhujana muun muassa EU-huippukokouksessa EU-johtajille. Jarno työskentelee sekä toimitusjohtajana kansainvälisessä yrityksessä että kyberturvallisuuden professorina Aalto-yliopistossa. Hän on myös kolmen muun yliopiston dosentti.

Upseeritaustainen Jarno Limnell on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja majuri evp. Hänet tunnetaan puhujana, jolla on kyky puhua vaikeista ja monimutkaisista asioista ymmärrettävästi. Jarnossa yhdistyvät vahva akateeminen, liike-elämän ja yhteiskunnallinen tietämys. Hänen viimeisin kirjansa ”Uhkakuvat” ilmestyi syksyllä 2018.

Lue Jarnon artikkeli: ”Poikkeustilanteessa kysytään erityisesti henkistä kanttia”