Korona testaa yhteiskunnan ja yksilön kriisinsietokykyä, ja jatkuessaan turnauskestävyyttämme. Poikkeustilanteessa kysytään erityisesti henkistä kanttia. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on esimerkki siitä, miten globaali, yhteiskunnan ja yksilön turvallisuus kietoutuvat verkottuneessa maailmassa yhteen.Toisella puolella maapalloa yksi ihminen saa tartunnan todennäköisesti villieläimestä, minkä seurauksena Pohjoismaissakin suljetaan valtioiden rajoja.

Tavallisen ihmisen arjessa korona näkyy jatkuvana käsienpesuna, tyhjenneinä kaupan wc-paperihyllyinä, etätöinä ja sairaanhoidon kuormittumisena.Vaikka wc-paperin loppuminen kaupoista on otsikoissa, tärkeämpää olisi kiinnittää huomio henkiseen resilienssiin.

Nyt testataan käytännössä paljon puhuttua yhteiskunnan ja yksilön resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua kriisiin, mutta myös palautua siitä. Koronatilanne loppuu aikanaan, ja tavalliseen arkeen palautumista on syytä alkaa valmistella jo nyt.

”Miten nopeasti kykenemme palaamaan uuteen normaaliin? Kuinka nopeasti pääsemme jaloillemme?”

Korona koettelee kansakunnan ja yksilön turnauskestävyyttä, eivätkä yhteiskunnallisesti poikkeavat tilanteet pääty koronaan. Uusia kriisejä, kovin odottamattomiakin, on luvassa tulevaisuudessa.

Korona testaa yhteiskuntamme nykyistä niin toiminnallista kuin henkistä kykyä vastata kriiseihin ja antaa samalla arvokasta oppia seuraavaan. Yhteiskuntamme toiminta koronatilanteessa on myös viesti ulkomaailmalle kyvystämme selvitä poikkeavista tilanteista. Korona testaa yhteiskuntamme nykyistä niin toiminnallista kuin henkistä kykyä vastata kriiseihin ja antaa samalla arvokasta oppia seuraavaan. Yhteiskuntamme toiminta koronatilanteessa on myös viesti ulkomaailmalle kyvystämme selvitä poikkeavista tilanteista. On selvää, että suomalaisen yhteiskunnan kykyä toimia – etenkin henkisesti ja poliittisesti – seurataan tarkoin rajojemme ulkopuolella.

”Uskon, että tämä kriisi parantaa tulevaisuuden resilienssiämme, mutta se vaatii, että opimme tukemaan toisiamme ja kantamaan yhteistä vastuuta.”

Meidän täytyy malttaa olla jakamatta valeuutisia ja huhuja, luottaa viranomaisiin sekä kantaa oma vastuumme yksilönä. Käsien peseminen, matkustamisen välttäminen ja kotivara ovat meidän kaikkien velvollisuus. Nimenomaan velvollisuus.

Samanaikaisesti rehellinen, avoin sekä luottamusta herättävä viestintä on välttämätöntä. Tunteet ovat pelissä ja oikeaa tietoa kaivataan. Rehellistä on myös kertoa, mitä ei tiedetä. Poliittisten päättäjien on päätöksillään osoitettava päättäväisyyttä koko yhteiskuntaan. Presidentti Niinistön sanoin on syytä hakea henkistä läheisyyttä, kun virus kasvattaa fyysistä etäisyyttä. Meidän on syytä huolehtia paitsi itsestämme, myös toisistamme. Olen varma, että Suomi ja suomalaiset ovat koronan jälkeen aiempaa yhtenäisempiä ja sietokykysempiä. Yhteisellä koettelemuksella on tapana yhdistää kansakuntaa.