Keskusteluälykkyyden merkitys korostuu painetilanteissa. Tällöin pärjää paremmin vaativissa keskusteluissa, neuvotteluissa ja konflikteissa, joita syntyy entistä helpommin vaativina aikoina, jolloin teemme pahimmat virheet. Tällaisiin hetkiin liittyy myös paljon mahdollisuuksia.

Elämme tällä hetkellä hyvin paineista aikaa, joten teema on äärimmäisen ajankohtainen. Harva on saanut minkäänlaista oppia, miten keskustella paineisissa tilanteissa. Emme edes välttämättä tiedosta omia toimintatapojamme. Ei ole ihmekään, että emme uskalla kohdata painetilanteita suoraan emmekä selviydy niissä parhaalla mahdollisella tavalla.

”Hyvä keskusteluälykkyys on sellaista, että pystyy painetilanteissa mahdollisimman usein puhumaan asioista suoraan, mutta tekee sen empatian ja myötätunnon kautta.”

Jos painetilanteessa tämän vaativan yhdistelmän pystyy ylläpitämään, niin aika moni tilanne menee hyvin. Keskusteluälykkyyden avulla voidaan tutkitusti vaikuttaa muun muassa projektien onnistumiseen, asiakastyytyväisyyteen ja luottamukseen. Keskusteluälykkyydellä on sekä taloudellista, inhimillistä että eettistä merkitystä. Kehittämällä keskusteluälykkyyttä, oman mielen johtamista ja tilannetajua opimme ymmärtämään toista osapuolta vaikeissa tilanteissa.

”Muistamalla, että kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi, ihmeitä tapahtuu.”

Oppia voi ottaa yhtälailla panttivankineuvottelijoilta, sovittelijoilta, asianajajilta, sekä akateemisista lähteistä että käytännön arjen havainnoista. Keskustelyälykkyyden kehittäminen on matka, joka jatkuu koko elämän ajan. Ja mikä parasta, kun keskusteluälykkyyttä kehittää, tulee kehittäneeksi samalla taitoja, joita tulevaisuudessa tarvitsemme: sosiaaliset taidot, tunneäly, intuitio ja tilannetaju.