Muistan, kuinka parikymmentä vuotta sitten esitelmöidessäni tulevaisuudesta ja puhuessani ilmastonmuutoksesta kohtasin joskus yleisöltäni vastarintaa. Puheitani pidettiin nuoren kaupunkilaisen ituhipin vouhkaamisena. ”Ei koske meitä”, ”Ei ole relevanttia meidän organisaatiossamme” ja jopa: ”ilmasto on aina muuttunut” kuuluivat vastalauseet. Totesin tuolloin yleisölleni: ”Teidän omilla mielipiteillä ei lopulta ole merkitystä asian kanssa: asiakkaat alkavat olla niin valveutuneita, että vaativat organisaatioilta toimia ilmastonmuutoksen suhteen. Jos siis kaipaatte tulevaisuudessa asiakkaita, ottakaa ilmastonmuutos tosissaan.”
Ajat ovat muuttuneet.
Enää kukaan yleisöstäni ei tule kyseenalaistamaan näkemyksiä ilmastonmuutoksen tuomista haasteista. Asian vakavuus on ymmärretty jo jokaisessa organisaatiossa. Monet organisaatiot ovat julkaisseet konkreettisia tavoitteita, miten ne vähentävät taakkaa ilmastolle. S-ryhmä tähtää hiilinegatiiviseksi vuoteen 2025 mennessä, Valio aikoo nollata hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä, Messukeskus aikoo olla 110% hiilineutraali tapahtumatalo 2029 mennessä.
Ilmastonmuutoksen suhteen herääminen on ollut tarpeellista. Maapallon tilanne on suoraan sanottuna huolestuttava. Ilmaston lämpeneminen johtaa globaaleihin kriiseihin, joilla on vaikusta myös meillä Suomessa. Jäätiköiden sulamisesta ja veden lämpölaajenemisesta johtuva merenpinnan nousu vie tulevaisuudessa monilta kodin ja äärisääilmiöt kuten kuivuus tai rankkasateet vaikuttavat negatiivisesti esimerkiksi ruuan tuotantoon ja infrastruktuuriin. Ilmaston lämpenemisestä johtuva merten happamoituminen köyhdyttää meren ekosysteemiä, millä taas on vaikutusta suurille populaatiomassoille, joiden ravinto koostuu merenelävistä.
Kun ikirouta sulaa, niin maan sisältä pääsee ilmaan metaania, joka puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään.
On selvä, että ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi jokaisen valtion, organisaation ja yksilön on käärittävä hihat ylös olkapäihin asti ja alettava hommiin katastrofin ehkäisemiseksi. Jokaisella teolla on merkitys. Eikä Ilmastonmuutos ole edes ainoa ongelmamme. Ilmastonmuutoksen lisäksi luonnon monimuotoisuuden (biodiversiteetin) heikkeneminen ja maapallon saastuminen ovat akuutteja kriisejä. Ihmiskunnan janotessa ikuista talouskasvua olemme samalla tuhonneet ympäristömme kiihtyvällä tahdilla.
Esimerkiksi viimeisen 50 vuoden aikana eläinpopulaatioiden koot ovat pienentyneet keskimäärin 68 prosenttia WWF:n tekemän tutkimuksen mukaan. Samassa ajanjaksossa makean veden vaelluskalojen populaatiot ovat pienentyneet noin 76 prosenttia. Olemme kaataneet noin 46 prosenttia maailman puustosta ja tuohoamme puustoa vieläkin hälyttävällä nopeudella: jalkapallokentällisen kokoinen alue häviää joka sekunti. 80 prosenttia jätevedestä valutetaan takaisin vesistöihin käsittelemättöminä ja 92 prosenttia ihmisistä asuu alueilla, joissa ilmanlaatu on huonoa.
Väitän, että vastuullisuus on tämän päivän ja tulevaisuuden organisaatioille yhtä suuri välttämättömyys kuin verojen maksaminen tai henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen.
Vastuullisuus ei ainoastaan liity ilmastonmuutoksen torjuntaan vaan siihen liittyy myös koko planeetan tilasta välittäminen ja sen takaaminen, että tulevilla sukupolvilla on myös toivoa. Luonnollisesti vastuullinen yritys pitää myös huolta työntekijöistään ja varmistaa esimerkiksi alihankintaketjun eettisyyden.
Vastuullinen organisaatio on siis kiteytettynä hyvä kaikille: planeetalle ja ihmiselle.
Haluaako joku vielä toimia toisin?
Artikkelin on kirjoittanut futuristi, kirjailija Elina Hiltunen, joka on listattu Forbesissa yhdeksi maailman 50 huippunaisfuturistiksi. Elina puhuu yleisöille tulevaisuudesta, megatrendeistä ja ennakoinnista.