fbpx
Kari Ketonen Banneri

Kari Ketonen: ”Itsetuntemus syntyy omien tunteiden käsittelemisestä”

”Karisma on opittavissa oleva taito, mutta se ei ole ulkokohtainen temppu. Todellinen karisma vaatii kykyä olla yhteydessä itsessään oleviin syvempiin kerroksiin”

Näyttelijä, käsikirjoittaja ja psykoterapeutti (YET) Kari Ketonen puhuu itsetuntemuksesta, läsnäolon taidosta, karisman kehittämisestä, hengityksen merkityksestä ja siitä, miten keho varastoi tunteet, joiden kohtaamista vältämme. Hän myös kouluttaa johtajia tunteiden käsittelyyn ja kohtaamiseen itsessään ja muissa.

Ketonen ei kuitenkaan aina ole puhunut näistä asioista. Vuosituhannen vaihteessa hän koki olonsa ahdistuneeksi ja masentuneeksi suurimman osan ajasta. Hän ajatteli, että ”kyllä minä ratkaisen tämän”, mutta ymmärsi lopulta tarvitsevansa asiantuntija-apua. Keväällä 2001 hän hakeutui terapiaan. Parin vuoden päästä hän ryhtyi opiskelemaan terapeutiksi.

Ketoselle terapian teorian opiskelu antoi käsitteet ja kartan, jonka avulla hän pystyi ymmärtämään maaston, joka koostui hänen omista kokemuksistaan, hänen elämästään ja tunteistaan. Kokonaisuus alkoi jäsentymään ja elämään syntyi pikkuhiljaa järjestyksen ja logiikan tunnetta.

”Puheissa yritän antaa mallin, jolla selittää ja ennustaa ihmisen toimintaa. Monesti vain nostamme tassut pystyyn koska maailma ja kokemuksemme siinä näyttää liian monimutkaiselta. Jos sinulla on hyvä ja toimiva malli omassa elämässä, se toimii suhteessa todellisuuteen luotettavasti”, Kari toteaa.

Avain näyttelemiseen

Kari tutustui myös kehopsykoterapiaan ja ymmärsi, että hän tarvitsee juuri tätä avainta oman näyttelemisen kehittämiseen. Hän koki, että Teatterikorkeakoulu ajoilta ei ollut tullut selkeää työkalupakkia, jonka avulla hän pystyisi kehittämään näyttelemistään haluamaansa suuntaan. Psykoterapian avulla Kari pystyi  hahmottamaan miltä oikeasti tuntuu olla läsnä ja missä tilanteissa hänelle läsnäolo oli helpompaa tai vaikeampaa.

Oman kokemuksen kautta Karia alkoi kiinnostamaan myös psykoterapian teoreettinen puoli ja hän ymmärsi, että terapia on vallankumouksellista ja asia jota meidän kulttuurissa ei vielä sinä aikana liputettu. ”Meidän yhteiskunta ja systeemi perustuu pitkälti siihen, että iso osa ihmisistä on hukassa ja johdettavissa,” Kari hymähtää.

Oman terapian aikana Kari huomasi nopeasti, että hän oli nyt sellaisen äärellä, jonka avulla voi tehdä elämässä mitä vaan ja aloitti ylemmän erityistason psykoterapeutin opinnot.

”Näyttelemisestä käydään mielestäni valitettavan vähän työn kovaan ytimeen pureutuvaa keskustelua. Näyttelijälle on kuitenkin mielestäni tärkeää osata purkaa omaa neuroosiaan ja kuvata parhaimmalla tavalla neuroottisia hahmoja näytellessä. Nämä kaksi edellä mainittua asiaa ovat yllättävän lähellä toisiaan. Sekä näyttelijän, että psykoterapeutin työssä on takana yritys ymmärtää ja kuvata jäsentyneesti ihmistä ja hänen oikkujaan. Jos en pysty päättelemään mikä ihmistä vaivaa, en myöskään pysty auttamaan häntä.” 

Hyvä johtaja osaa käsitellä omia tunteitaan

Kari Ketonen on elämänsä aikana puhunut monelle johtajalle ja kouluttanut johtamistaitoa lukuisissa yrityksissä. Ketonen uskoo siihen, että omien tunteiden käsitteleminen on ehdottoman tärkeää, jos haluaa kasvattaa luottamusta johtajana.

”Jos johtaja ei pysty käsittelemään omia tunteitaan, ihmiset pelkäävät aina, että johtajan astuessa huoneeseen, hän kaataa omat tunteensa muiden niskaan. On nimittäin niin, että se mitä emme tunne ja tunnista, manifestoituu kuitenkin tavalla tai toisella meidän käytökseemme tiedostamatta. Esimerkiksi muut voivat kokea ihmisen aivan eri tavalla kuin ihminen itse. Meillä on paljon virheellisiä käsityksiä siitä mitä tai miten me ulospäin viestimme,” kertoo Ketonen.

Tunteet, jotka torjumme, kuluttavat meidän energiaamme. Joudumme vastustamaan tunnetta samalla voimalla jolla se pyrkii tietoisuuteen. Tästä syntyy jännitystila, joka kuluttaa meiltä jatkuvasti energiaa ja kuormittaa meitä.

Läsnäolo on läsnäoloa kehossa

Läsnäolo omassa kehossa tarkoittaa kykyä ja uskallusta tuntea sitä mitä keho sillä hetkellä tuntee ja kykyä olla tietoisesti yhteydessä siihen kokemukseen. Ihmisinä rajoitamme läsnäolon kokemusta esimerkiksi rajoittamalla tiedostamatta hengitystä. Pyrimme kehollisesti jännittymään ja kovettumaan epämukavia kokemuksia vasten. Mitä jännittyneempiä olemme, sitä vähemmän pystymme tuntemaan. ”Tunteiden käsittely on tunteiden tuntemista. Ne tulee käsitellyksi, kun ne tulee koetuksi,” toteaa Ketonen.

Esimerkiksi psykologisesti jännittävissä tilanteissa arjessa on tärkeää pysyä rentona. Rentoutuminen on vaikeaa koska meidän on mahdotonta tietoisesti rentouttaa sellaista mitä emme tiedä jännittävämme. Prosessissa on siis kyse siitä, että havaitsee tiedostamattomat jännitykset itsessään ja tulee niistä tietoiseksi.

Tiedostamattoman kontrollin ymmärtäminen on ensimmäinen askel. Kun tiedostamattoman kontrollin tiedostaa, siitä voi tietoisesti päästää irti. Sen jälkeen, kun tiedostamattomat lukot on tiedostettu, on jo mahdollista tehdä tietoista kontrollia esimerkiksi hengityksen avulla. Erilaisilla tekniikoilla, kuten hengitystekniikoilla opitaan havaitsemaan ja tiedostamaan omaa kehoa.

”Helppoa tämä ei ole, niinkuin juuri mikään arvokas elämässä. Se vaatii vain hieman rohkeutta, sinnikkyyttä ja ehkä hitusen epätoivoa siitä, että olet ”kokeillut jo kaikkea”. Kokeile pysähtymistä itsesi äärelle. Opettele elämään edes muutama sekunti kerrallaan niin, että et ”johda itseäsi” vaan pelkästään kuuntelet,” kannustaa Kari.