fbpx
Iida Mäkikallio Bannerikuva

Tunneäly on avaintaito tulevaisuuden työssä

Iida Mäkikallio (PsM) on tunnetaitoihin, ihmissuhteisiin ja motivaatioon erikoistunut psykologi, valmentaja ja puhuja.  Hän auttaa ihmisiä tuntemaan itsensä paremmin ja löytämään yhteyden toisiin ihmisiin haastavissakin vuorovaikutustilanteissa.

– Tällä hetkellä teknologia ja koneoppiminen on pinnalla. Kun nämä asiat kehittyvät äärimmilleen, niin herää kysymys siitä, mitkä taidot ovat ne jotka jäävät ihmiselle? Mikä on sellaista työtä jota juuri ihmisen on järkevää tehdä?, toteaa Iida.

”Tunteet ovat dataa.”

Tulevaisuuden työssä inhimilliset taidot ja kyvykkyydet korostuvat. Eettinen päätöksenteko, inhimillinen kohtaaminen, luova ongelmanratkaisu ja sosiaalinen älykkyys ovat tulevaisuudessa ammattiosaamisen ytimessä. Jokainen näistä kyvykkyyksistä vaatii kykyä olla epävarmuudessa ja laittaa itsensä tunnetasolla alttiiksi. Millainen ympäristö tarvitaan että ihminen voi olla luova, keksiä yhdessä muiden kanssa uudentyyppisiä ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin ja kokeilla uusia tapoja matalalla kynnyksellä?

– Luovuus, oppiminen ja kokeilemalla kehittäminen mahdollistuvat ympäristössä, jossa ei tarvitse pelätä muiden ihmisten reaktioita. Tarvitaan ympäristö jossa voit luottaa siihen että ympärillä olevat ihmiset haluavat sinulle hyvää, sanoo Iida.

Psykologisen turvan ilmapiiri

Tutkimusten mukaan tiimin jäsenten keskinäinen luottamus ja psykologisesti turvallinen ilmapiiri on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka erottaa parhaat tiimit hyvistä. Psykologisella turvalla tarkoitetaan ilmapiiriä, jossa ihminen uskaltaa ottaa sosiaalisia riskejä. 

– Aikaisemmin on mietitty minkälaisia kyvykkyyksiä organisaatiossa on, jonka kautta menestys syntyy. Erilaisista kyvykkyyksistä on kuitenkin hyötyä vain siinä suhteessa missä nämä kyvykkyydet pääsevät käyttöön. Tämän määrittää tunneilmasto. Luottamuksen kulttuurissa ihmiset pystyvät heittäytymään ja käyttämään koko kapasiteettinsa hyödyksi.

Kun psykologista turvaa ei ole

* Ei kysytä kun ollaan epävarmoja, siinä pelossa että vaikutetaan osaamattomilta
*Ei uskalleta tuoda esiin virheitä, jolloin organisaation toiminta kokonaisuutena ei pääse kehittymään
* Ei aseteta rajoja tai sanota ei, koska pelätään että kyvykkyyttämme epäillään tai levon tarvetta halveksitaan
* Ei kyseenalaisteta olemassa olevaa tekemisen tapaa
*Vältellään tiettyjä puheenaiheita
* Ei kokeilla uusia toimintatapoja käytännössä
*Ei uskalleta hassutella tai nauraa ja tekemisestä katoaa ilo ja innostus

Oman inhimillisyyden äärellä

Iidan mukaan psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen lähtee tunne- ja ihmissuhdetaidoista. Esimerkiksi esimiehenä ja johtajana kaikki lähtee itsestä. Mitä paremmin oppii tunnistamaan miten itsellä on taipumusta toimia silloin kun on paineen alla tai kokee itsensä uhatuksi, sitä paremmin osaa reaktiivisuuden sijaan toimia viisaasti arvojensa mukaisella tavalla.

– Ensimmäinen askel on että huomaamme mitkä ovat itsellemme ominaisia tapoja toimia tunnelatautuneessa tilanteessa. Kun esimerkiksi koet itsesi sivuutetuksi kokouksessa, menetkö pieneksi, hiljennyt ja vetäydyt vai vastaatko hyökkäävyydellä ja tilanteen dominoinnilla?  Siinä missä toinen puolustautuu mielistelemällä ja ylianteeksipyytelyllä, toisen suojakeino voi olla irrottautua kontaktista piiloutumalla ammatillisen roolin taakse ja alkaa latomaan faktoja pöytään.

Miten itse olet läsnä sinussa heräävien epämukavien tunteiden kanssa, määrittää sen missä määrin pystyt kohtaamaan toiset ja johtamaan yhteistä tunneilmastoa, sanoo Iida.

Minkälaisin keinoin jokainen voi tukea psykologisesti turvallista ilmapiiriä töissä

1.Kehitä tunnetaitojasi:

-Havainnoi itselle tyypillisiä tapoja reagoida paineistetussa tilanteessa.
-Harjoittele hyväksyvää suhtautumistapaa epämukaviin tunteisiin, sen sijaan että työntäisit tunteen syrjään. Epämukavassa tunteessa voi opetella hengittämään sen sijaan, että toimisi reaktiivisesti tunteesta käsin.
-Kuulostele mitä viriävät tunteet viestivät. Tunteet kertovat meille arvokasta informaatiota taustalla olevista tarpeistamme. Jos emme tunnista mistä tunteet itsessäsämme tai tiimissämme kertovat, menetämme mahdollisuuden tehdä tarvittavia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

2.Tuo esiin pieneltäkin tuntuvia asioita jotka ovat jääneet vaivaamaan.

-Pienet asiat kasaantuvat. Elinvoimaisten ihmissuhteiden salaisuus on kyky tuoda esiin ne pienet jutut siitä huolimatta että niistä kertominen tuntuu kiusalliselta.
-Tilanteet menevät ohi nopeasti, tärkeintä on kyky palata tilanteisiin jotka tuntuivat ikäviltä tai tilanteisiin joissa itse toimi kömpelösti ja ottaa ne puheeksi.

3.Kysy muilta ihmisiltä apua ja näkemystä.

-Kysymällä luot tilaa epävarmuudelle ja osoitat että arvostat muiden ihmisten näkemystä. Olet valmis luopumaan kaikkitietävyydestä ja oppimaan uutta.

4.Puhu ääneen tunnetiloista joita havaitset tiimissä

“Huomaan että nyt kun ollaan puristettu tätä projektia kasaan, niin on jäänyt yhteinen keskusteluaika vähemmälle. Samaan aikaan ollaan kaikki varmaan oltu aika väsyneitä. Itse ainakin huomaan että olen ollut kireämpänä kuin yleensä, olen pahoillani siitä. Millaisia fiiliksiä teillä muilla on tässä kohtaa?”

5.Tarkkaile omaa rooliasi vuorovaikutustilanteissa.

-Esimerkiksi passiivisen roolin ottavan ihmisen kanssa lähdemme usein patistamaan, ja ajaudumme dynamiikkaan jossa mitä enemmän patistamme, sitä vähemmän toinen itse tekee aloitteita. Tämän kuvion voi tehdä näkyväksi:

“Huomaan että minusta tuntuu että kokoajan enemmän ja enemmän pusken sinua, eikä se varmasti tunnu mukavalta. Itseänikin ärsyttää että olen kokoajan vaatimassa ja vaatimassa. Samaan aikaan pelkään että jos lopetan, niin emme saisi mitään aikaan. Haluaisin löytää jonkun paremman tavan olla. Millaiselta sinusta yhteistyömme on tuntunut?”

Artikkelin on kirjoittanut MySpeakerin markkinointijohtaja Kia Herold yhteistyössä valmentaja ja puhuja Iida Mäkikallion kanssa.

Lisätietoa Iidasta löydät täältä!